Suomen Vesiyhdistys ja sen Hydrologian jaosto järjestivät 21.3. perinteikkään Maailman vesipäivän seminaarin yhteistyössä Digital Waters (DIWA) lippulaivan kanssa. Tilaisuuteen osallistui paikan päällä Tieteiden talolla ja etäyhteydellä yhteensä noin 140 henkilöä.
Maailman vesipäivän 2025 teemana oli jäätiköiden suojelu (Glacier preservation). Pohjois-Euroopassa vuodenaikainen jää on elintärkeä yhteisöille ja ekosysteemeille, ja muutokset voivat aiheuttaa ennalta-arvaamattomia haitallisia vaikutuksia, muun muassa tulvien, eroosion ja elinympäristöjen muutosten kautta. Vesipäivätilaisuudessa käsiteltiinkin jäätiköiden suojelun lisäksi myös ilmastonmuutoksen vaikutuksia vuodenaikaisen jäähän maalla, makean veden alueilla ja merissä.
Kahden pääpuheenvuoron ajatuksia herättävät nostot olivat, että merijää saattaa vähentää metaanivuota merivedestä ilmakehään ja globaalit geopoliittiset muutokset ovat mittavia, kun jäätiköiden hupeneminen Aasian kuivilla alueilla vaikuttaa kriittisesti sulamisvesiin ja tiheästi asuttujen alueiden vesivaroihin.
Seminaarin ensimmäisen session aiheita olivat Merijään mikrobit muuttuvassa ilmastossa (Eeva Eronen-Rasimus, Suomen ympäristökeskus), lumipeitteen muutokset pohjoisella pallonpuoliskolla viime vuosikymmeninä (Jouni Pulliainen, Ilmatieteen laitos), tulevat merijään muutokset (Arttu Polojärvi, Aalto-yliopisto) sekä lumen ja jään tutkimus Etelämantereella (Antero Kukko, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus ja Aalto-yliopisto). Sessiota seuranneessa paneelikeskustelussa esittäjät keskustelivat jää- ja lumiteeman tutkimuksesta jatkossa ja sen kriittisimmistä tekijöistä.
Seminaari jatkui kahvin jälkeen englanninkielisenä. Esiintyjät käsittelivät puheenvuoroissaan seuraavia aiheita: jäätiköiden pienentymisen globaalit vaikutukset (Alun Hubbard, Tromson ja Oulun yliopistot), jään ja tulvimisen vaikutukset pohjoisissa jokiympäristöissä (Lina Polvi Sjöberg, Umeån yliopisto), Arktisen jään häviämisen vaikutukset meriekosysteemeihin (Stefan Fronzek, Suomen ympäristökeskus) sekä ikiroudan heikentymisen vesiresursseille asettamat uhat polaarialueilla (Jan Hjort, Oulun yliopisto). Toisessa paneelikeskustelussa pohdittiin muun muassa tulevaisuuden tutkimusnäkymiä ja keinoja, joilla pohjoisen alueen vesivarantoja voitaisiin varjella muuttuvassa ilmastossa.
Toiseen paneelikeskusteluun osallistuivat Stefan Fronzek (oik.), Alun Hubbard (keskellä) sekä Jan Hjort. Kuva: Annukka Pekkarinen.
Tilaisuuden tutkimusaiheet ja johtopäätökset olivat moninaisia. Meriliikenteessä alusten jääluokituksia muutetaan ja tuulivoimaloiden rakenteita optimoidaan jääolojen perusteella. Jää on elementti, joka vaikuttaa eroosioon ja aineiden kulkeutumiseen jokiympäristössä. Ikiroutaan on varastoituneena orgaanista ainesta, mikrobeja, viruksia ja elohopeaa ja raudan sulaessa tapahtuu päästöjä vesiin ja ilmakehään.
Tilaisuuden aikana nousivat esiin monitieteisen tutkimuksen tarpeet meri- ja maa-alueiden jään ja makean veden ympäristöjen jään muutosten ja vaikutusten tutkimiseen, myös ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemisen ja muutoksiin sopeutumisen näkökulmasta. Ilmastonmuutoksen vaikutuksissa voi olla yllättäviäkin takaisinkytköksiä ja hydrologiset muutokset voivat vaikuttaa muun muassa jäätiköiden vesivarantoon haastavasti ennustettavilla tavoilla. Uusimmat tutkimusteknologiat ja mallinnusmenetelmät edesauttavat muutosten ennustamista ja niihin sopeutumista.
Suomen Vesiyhdistys kiittää lämpimästi kaikkia seminaarin valmisteluun ja toteuttamiseen osallistuneita, esittäjiä ja seminaariyleisöä sekä Maa- ja vesitekniikan tuki ry:tä onnistuneen tilaisuuden järjestämisen tukemisesta.
#WorldWaterDay
Lue lisää: