Suomen vesiyhdistys järjesti yhteistyössä ulkoministeriön ja vesidiplomatian yhteishankkeen kanssa Maailman vesipäivän seminaarin perjantaina 22.3.2024. Seminaaria oli mahdollista seurata paikan päällä Tieteiden talolla ja etänä tapahtuma-alustan kautta. Kaiken kaikkiaan seminaarin osallistui lähes 190 henkilöä.
Seminaarin ensimmäinen osa pidettiin suomeksi ja sen avasi ulkoministeri Elina Valtonen. Puheenvuorossaan ulkoministeri korosti, että vedellä on suora kytkös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan – samalla muistuttaen, että vettä ei tulisi nähdä ainoastaan konfliktien aiheuttajana vaan myös yhteistyön mahdollistajana.
Suomen Vesiyhdistyksen puolesta tilaisuuden avasi yhdistyksen puheenjohtaja Annina Takala. Hän totesi, että meillä Suomessakaan ei ole enää sitä luksusta, että pystyisimme suhtautumaan veden ja rauhan kysymyksiin vain teoreettisella kiinnostuksella, vaan vesi ja rauha on meidän kaikkien yhteinen asia. Takala iloitsikin päivän korkeatasoisesta ohjelmasta ja kiitti yhteistyökumppaneita tämän mahdollistamisesta.
Johtava tutkija Suvi Sojamo Suomen ympäristökeskuksesta toi globaalin katsauksen vesiturvallisuuteen sekä käsitteli veden ja rauhan kytköksiä erityisesti tutkimuksen näkökulmasta. Sojamon mukaan veteen liittyvien konfliktien määrä on kasvanut viime vuosina, mutta vesi on yleensä vain yksi tekijöistä konfliktien taustalla. Sojamo nosti esiin myös eri näkökulmia, miten veden kautta voidaan edistää pitkäkestoista rauhaa. Katso Sojamon esitysdiat (pdf).
Myös Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa on liittynyt vesi. Ulkoministeriön lähetysneuvos, Ukraina-tiimin vetäjä Jussi Soini antoi esityksessään yleiskuvan Ukrainan tilanteeseen ja kertoi Suomen antamasta tuesta. Ukraina on Suomen suurin kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun kumppanimaa, jonka lisäksi Suomi osallistuu Ukrainan jälleenrakentamiseen.
Patoturvallisuuden asiantuntija Eija Isomäki Kainuun ELY-keskuksesta kertoi kesäkuussa 2023 tapahtuneesta Ukrainan Kahovkan padon räjäytyksestä ja sen seurauksista. Padon tuhoamisella oli vaikutusta laajasti alueen vesihuoltoon, kasteluveden saatavuuteen sekä esimerkiksi Zaporižžjan ydinvoimalan jäähdytysveden saantiin. Räjäytys vaikutti veden määrän lisäksi myös veden laatuun, sillä räjäytyksen seurauksena veden mukana levisi sedimenttejä, öljyjä ja muita epäpuhtauksia. Katso Isomäen esitysdiat (pdf).
Vesidiplomatian yhteishankkeesta kertoi projektikoordinaattori Elina Häkkinen Suomen ympäristökeskuksesta. Häkkinen kertoi hankkeen osa-alueista – vesidiplomatian kytkemisestä rauhanvälitykseen, kansainvälisestä vesidiplomatiayhteistyöstä sekä vesidiplomatiaosaamisen vahvistamisesta. Häkkinen kertoi hankkeessa kehitetystä konfliktianalyysityökalusta, jota voidaan hyödyntää osana ennakoivaa rauhanvälitystä, sekä kansainvälisten rajavesisopimusten toimeenpanon ja vesidiplomatiayhteistyön edistämisestä. Hankkeessa on myös vahvistettu suomalaista vesidiplomatiaosaamista järjestämällä koulutuksia, tukemalla vesidiplomatiaa käsitteleviä opinnäytetöitä sekä vesidiplomatiaviestintää edistämällä.
Kahvitauon jälkeen seminaarin englanninkielisen osan avasi etänä puhunut entinen Ruotsin ulkoministeri ja EU:n komissaari Margot Wallström. Hän johtaa kansainvälistä työryhmää, joka on hiljattain julkaissut raportin Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamien ympäristötuhojen vaikutuksista Ukrainassa. Wallström muistutti, että rauhan on tarkoitettava myös rauhaa luonnon kanssa. Vesistöjen saastuminen ja vesi-infrastruktuurin tuhoutuminen vaikuttavat selviytymismahdollisuuksiimme.
Ohjelmassa kuultiin myös videotervehdykset Slovenian ulkoministeriön vesilähettiläs Tanja Miškovalta sekä Tukholmassa järjestettävän Maailman vesiviikon (World Water Week) tieteellisen ohjelmakomitean puheenjohtaja Jon Lanelta. Suomi on tänä vuonna erityisen näkyvästi mukana Maailman vesiviikon ohjelmassa.
Aalto-yliopiston vesitalouden apulaisprofessori Marko Keskinen kertoi vesidiplomatian tärkeydestä sekä veden että diplomatian näkökulmasta. Keskinen korosti vesidiplomatian ajankohtaisuutta, geopoliittinen maiseman ollessa murroksessa samalla kun planetaarisia rajoja ollaan ylittämässä. Keskinen tarjosi esityksessään tutkimuksellisen katsauksen vesidiplomatian määritelmiin. Katso Keskisen esitysdiat (pdf).
Erik Aarnos YK:n Euroopan talouskomissiosta (UNECE) valotti esityksessään, miten rajavesisopimukset luovat puitteet alueelliselle rajavesiyhteistyölle ja tukevat rauhanrakentamista ja konfliktien ennaltaehkäisyä. Katso Aarnoksen esitysdiat (pdf).
Seminaaripäivän päätti ulkoministeriön vesiasioiden erityisedustaja Antti Rautavaaran vetämä paneelikeskustelu. Paneeliin osallistui paikan päällä ulkoministeriön rauhanvälityskeskuksen yksikönpäällikön sijainen Anna Huovila ja Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Emma Hakala. Heidän lisäkseen paneelissa olivat etänä mukana Geneva Water Hubin Laura Turley sekä Senegalin edustaja Mohamed C.B.C. Diatta.
Paneelikeskustelun tulokulmana oli ennaltaehkäisevä näkökulma veden ja rauhan tematiikkaan. Panelisteista Huovila kertoi inklusiivisesta lähestymistavasta rauhanvälitykseen sekä eri yhteiskunnan toimijoiden, mukaan lukien kansalaisyhteiskunnan roolista rauhanprosesseissa. Hakala puolestaan nosti esiin konfliktianalyysin merkityksen vesidiplomatialle sekä laajemmin ennaltaehkäiseviä näkökulmia ympäristöperustaisesta rauhanvälityksestä. Diatta kertoi Senegalin vahvasta kokemuksesta vesidiplomatian edistämisessä kansainvälisesti sekä jakoi Senegalin rajavesiyhteistyön parhaita käytäntöjä. Turley nosti esiin instituutioiden ja infrastruktuurin merkityksen rauhalle sekä kansainvälisten sopimusten roolin erityisesti ennaltaehkäisevästä näkökulmasta.
Kiitos vielä kerran niin aktiiviselle yleisölle kuin erinomaisille puhujille!
Kiitos tilaisuuden mahdollistamisesta Maa- ja vesitekniikan tuki ry:lle.
Iltatilaisuudessa jaettiin Suomen Vesiyhdistys ry:n kirjallisuuspalkinto ja Pro Aqua -palkinto.
Opi lisää päivän teemasta:
- Kohti ennakoivaa rauhanvälitystä – Vesidiplomatian yhteishanke (syke.fi)
- Water, Peace and Security (waterpeacesecurity.org)
- Homepage – The Water Diplomacy Handbook
- World Water Week – an annual event on global water issues hosted by the Stockholm International Water Institute
- Rapid Environmental Assessment of Kakhovka Dam Breach Ukraine, 2023 https://www.unep.org/resources/report/rapid-environmental-assessment-kakhovka-dam-breach-ukraine-2023
- Key insights into the Nova Kahovka dam destruction: an initial analysis https://waterpeacesecurity.org/info/blog-08-06-2023-key-insights-into-the-nova-kakhovka-dam-destruction-an-initial-analysis
- Global Water Security 2023 Assessment – UNU Collections
- Expert Opinion to UN 2023 Water Conference Interactive Dialogues September 2022.pdf – Google Drive
- Pacific Institute Water Conflict Chronology (worldwater.org)
- A Path Forward for Women, Water, Peace, and Security | SIWI – Leading expert in water governance
- The Geneva List of Principles on the Protection of Water Infrastructure | Geneva Water Hub
- Water Under Fire Volume3.pdf (unicef.org)
- Keskinen, M., Salminen, E. and Haapala, J. 2021. Water diplomacy paths – An approach to recognise water diplomacy actions in shared waters. Journal of Hydrology (602). https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0022169421007873?via%3Dihub
- Keskinen, M.; Häkkinen, E.; Haapala, J. and Sharipova, B. 2023. Trust in transboundary waters: Identifying trust-building in water diplomacy literature. Water Alternatives 16(3): 949-977. https://www.water-alternatives.org/index.php/alldoc/articles/vol16/v16issue3/727-a16-3-11/ac
- Porkka, M., Virkki, V., Wang-Erlandsson, L. et al. Notable shifts beyond pre-industrial streamflow and soil moisture conditions transgress the planetary boundary for freshwater change. Nat Water 2, 262–273 (2024). https://doi.org/10.1038/s44221-024-00208-7
- Sehring, J., Schmeier, S., Horst, R. t., Offutt, A., & Sharipova, B. (2022). Diving into Water Diplomacy – Exploring the Emergence of a Concept. Diplomatica, 4(2), 200-221. https://doi.org/10.1163/25891774-bja10082