Suomen Vesiyhdistys ry:n säännöt

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Suomen Vesiyhdistys ry, ruotsiksi Vattenföreningen i Finland rf ja englanniksi Water Association Finland. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki.

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on toimia vesitalouden, vesihuollon, vesien käytön, vesistöjen ja pohjavesien suojelun, veden terveydellisen laadun sekä näihin liittyvien luonnontieteiden ja lainsäädännön kehittämiseksi.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

  • kokoaa yhteistoimintaan alan eri intressipiirejä ja viranomaisia sekä alalla toimivia ja alasta kiinnostuneita henkilöitä,
  • seuraa ja edistää alansa tieteen ja tekniikan kehitystä sekä hallintoa ja lainsäädäntöä,
  • edistää alansa tutkimusta ja julkaisutoimintaa,
  • ylläpitää yhteyksiä vastaaviin kotimaisiin ja ulkomaisiin järjestöihin,
  • toimii alansa kansallisena edustajana kansainvälisissä järjestöissä,
  • järjestää koulutusta sekä kokous-, esitelmä-, tiedotus- ja neuvottelutilaisuuksia sekä opintomatkoja, antaa lausuntoja ja tekee esityksiä.
  • myöntää stipendejä, palkintoja ja avustuksia yhdistyksen tarkoituksen hyväksi toimiville henkilöille
  • ja yhteisöille.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja sekä omistaa toimintaansa varten tarpeellista omaisuutta.

3. Jäsenet

Yhdistyksessä on

  • henkilöjäseniä, joiksi hyväksytään yhdistyksen tarkoituksen hyväksyvät henkilöt,
  • opiskelijajäseniä, joiksi hyväksytään vesialan opintoja päätoimisesti harjoittavia henkilöjäseniä,
  • yhteisöjäseniä, joiksi hyväksytään yhdistyksen päämäärien toteuttamisesta kiinnostuneet
  • oikeuskelpoiset yhteisöt,
  • kunniajäseniä, jotka ovat toimineet erittäin ansiokkaasti yhdistyksen päämäärien hyväksi.

Henkilö-, opiskelija- ja yhteisöjäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.

Kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on erityisellä tavalla edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa kehotuksesta huolimatta maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

5. Jäsenmaksu

Henkilö-, opiskelija- ja yhteisöjäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta kullekin

jäsenryhmälle päättää vuosikokous. Kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.

6. Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa vuosikokouksen yhdistyksen jäsenistä valitsema hallitus. Hallitukseen kuuluvat vuosikokouksen valitsemat puheenjohtaja, jota kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi, ja kahdeksan hallituksen jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan enintään yhdeksi vuodeksi kerrallaan varapuheenjohtajan, jota kutsutaan yhdistyksen varapuheenjohtajaksi. 

Sama henkilö voidaan valita puheenjohtajaksi enintään kolmeksi peräkkäiseksi kahden vuoden toimikaudeksi tai hallituksen jäseneksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi kahden vuoden toimikaudeksi. Kesken toimikauden vapautuvalle paikalle valitaan uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Hallituksesta on erovuorossa joka toinen vuosi puheenjohtaja ja vuosittain puolet jäsenistä. Ensimmäisenä vuonna on erovuorossa puheenjohtaja sekä arvan mukaan neljä hallituksen jäsentä. Tämän jälkeen erovuoroisuus menee vuoron mukaan.

Hallitus voi talousarvion puitteissa valita yhdistykselle sihteerin, rahastonhoitajan ja muita toimihenkilöitä sekä asettaa erityisiä toimikuntia määrättyjen tehtävien valmistelua ja suorittamista varten.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi heistä yhdessä sihteerin tai hallituksen määräämän muun toimihenkilön kanssa.

8. Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.

9. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä helmi-toukokuussa. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenen (10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella henkilö-, opiskelija-, yhteisö- ja kunniajäsenellä yksi ääni. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

10.  Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse sekä lisäksi hallituksen päättämällä tavalla.

11.  Vuosikokous

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. kokouksen avaus
  2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
  3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
  5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto
  6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
  7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruudet
  8. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
  9. valitaan vaalitoimikunnan jäsenet
  10. valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja kaksi varatoiminnantarkastajaa 11. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

12.  Vaalitoimikunta

Vaalitoimikunnan muodostaa kolme yhdistyksen jäsentä, joista yksi toimii puheenjohtajana. Vaalitoimikunnan toimikausi on kolme vuotta ja sen jäsenistä yksi on vuosittain erovuorossa eikä häntä voida valita heti uudestaan. Hallituksen jäsentä ei voi valita vaalitoimikuntaan.

Vaalitoimikunnan tehtävänä on antaa viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta hallitukselle ehdotus hallitukseen erovuoroisten tilalle valittavista puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta ja hallituksen jäsenistä, sekä toiminnantarkastajista ja heidän varahenkilöistään. Vaalitoimikunnan tulee ehdokasasettelussaan valvoa alueellisen, ammatillisen ja sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista hallituksen kokoonpanossa.

13.  Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

Viimeisimmät artikkelit

Maailman vesipäivän seminaarin 2025 teemana jäätiköiden suojelu

Suomen Vesiyhdistys ja sen Hydrologian jaosto järjestivät 21.3. perinteikkään Maailman…

Lue Artikkeli

Suomen Vesiyhdistys ry:n vuosikokous 2025

Suomen Vesiyhdistys ry:n vuosikokous pidetään keskiviikkona 23.4.2025 klo 17 alkaen…

Lue Artikkeli

Suomen Vesiyhdistys ry:n vuoden 2025 kirjallisuuspalkinto

Suomen Vesiyhdistys on jakanut kirjallisuuspalkinnon vuodesta 1989 alkaen. Jakoperusteiden…

Lue Artikkeli

Maailman vesipäivän seminaari 2025

Glacier Preservation – Jäätiköiden suojelu. In wider context: Including seasonal ice on land,…

Lue Artikkeli

National Hydrological and Climate Modelling Seminar

Dear Colleagues, We are pleased to invite you to National Modelling Seminar 2024, which this…

Lue Artikkeli